Ajatuksia lähituotannon merkityksestä

Rosa ja Salla

Olemme Rosa Isotalo ja Salla Halme, kaksi muoti- ja vähittäiskauppaan suuntautunutta tradenomiopiskelijaa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Teemme parhaillaan digitaaliseen markkinointiin liittyvää projektia NOUKI:lle, ja saimme kunnian kirjoittaa ensimmäisen merkinnän uuteen blogiin uuden verkkokaupan yhteyteen. Seuraavaksi kerromme, miksi kiinnostuimme NOUKI:sta yrityksenä, ja mitä sen edustama lähituotanto merkitsee.

Aloitimme projektimme toimeksiantajan etsimisen arvomaailmamme pohjalta, jotta projektin molemmat osapuolet edustaisivat samoja arvoja. Meille kummallekin ekologiset arvot ovat tärkeitä, ja se näkyy jokapäiväisessä elämässämme esimerkiksi siinä, että kierrätämme roskamme, kuljemme pyörällä tai kävellen, ostamme vain tarpeeseen ja ruokavaliossamme punainen liha on jäänyt pois lautaselta. Ekologinen näkökulma liiketoimintaan ja vaatteiden valmistaminen lähituotantona oli suurin syy, miksi kiinnostuimme NOUKI:sta. Lisäksi ajatus päästä tekemään yhteistyötä pienen yrityksen kanssa ilman ketjuliiketoiminnan rajoituksia johdatti meidät ottamaan yhteyttä NOUKI:n Saaraan ja Annaan.

Lähituotannolla tarkoitetaan kestävän kehityksen mukaista tuotantoa, jossa tuotanto- ja valmistusprosessi tapahtuu mahdollisimman lähellä ja toiminta on läpinäkyvää. Lähituotannon avulla voidaan näin tukea kotimaista työtä ja työvoimaa. Lähituotannon hyötyjä ovat myös nopea muutoksiin reagoiminen sekä laadunvalvonnan helppous. Mutta, miksi juuri NOUKI valitsi lähituotannon? NOUKI haluaa osaltaan vaikuttaa kotimaisen tekstiiliteollisuuden säilymiseen ja pitää kaiken tuotannon Suomessa niin materiaalien kuin valmistuksenkin osalta. ”Meille lähituotanto oli itsestäänselvyys. Lähellä kaikki on yksinkertaisempaa. Laadunvalvonta helpottuu ja toimitusajat ovat lyhyitä. Myös työolojen eettisyys on helposti tarkistettavissa” sanoo Saara. ”Lisäksi meille on todella tärkeää tukea Suomessa vielä jäljellä olevaa tekstiili- ja vaatetusalan osaamista. Olisi surullista, jos kaikki osaaminen ja infrastruktuuri alalta kuihtuisi pois” lisää Anna. Tästä merkki on ylpeä.

DSC_0105_1

 

NOUKI:n tytöt perustelevat valintaansa myös asiakkaan näkökulmasta: NOUKI-konsepti ei edes antaisi mahdollisuutta siirtää tuotantoa kauas ulkomaille, sillä osa vaatteista valmistetaan asiakkaan tilauksesta yksittäin. Näin asiakkaille voidaan tarjota enemmän vaihtoehtoja, ja samalla hävikkiä syntyy vähemmän.

Vaatteiden lähituotannon yhteydessä ei voi olla mainitsematta sen vastakohtaa – massatuotantoa. Lähituotantoon verrattaessa sillä on paljon pimeitä puolia: eettiset ongelmat, kuten työntekijöiden hyvinvoinnin ja työolojen laiminlyönti, maaperän ja lähiympäristön vahingoittaminen kuidunviljelyllä sekä tuotannossa syntyvillä päästöillä ja ylijäämäjätteillä. Törmäsimme viime syksynä erään opintojakson yhteydessä dokumenttiin nimeltä The True Cost (2015). Opintojaksolla tarkastelimme liiketoiminnan eettistä näkökulmaa ja varjopuolia. Olemme olleet tietoisia jo tälle alalle lähtiessämme, että vaatetus- ja muotiala on bisnes, jossa on paljon epäkohtia ja parannettavan varaa monella eri osa-alueella. Luonnollisesti alaa opiskellessamme meidän tulee olla tietoisia alalla vallitsevista ilmiöistä ja tapahtumista. Kuitenkin The True Cost paljastaa asioita, joita edes me emme tienneet. Dokumentin katsominen on todella vaikuttava ja silmiä avaava kokemus.

Dokumentti kuvailee vaateteollisuutta monesta eri perspektiivistä, kuten kuluttajan, kuidunviljelijän, tehtaanomistajien, yritysomistajien sekä tehdastyöntekijöiden näkökulmista. Vaatetusteollisuuteen kuluu valtavia määriä vettä, peltopinta-alaa ja lannoitteita. Vaateteollisuus käyttää myös lukuisia kemikaaleja niin kuitujen tuotannossa, värjäyksessä kuin viimeistelyssä, joka vaikuttaa suuria haittoja niin ihmisten kuin ympäristön terveydelle. Vaateteollisuus onkin maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala heti öljytuotannon jälkeen.

Vaateteollisuus on muuttanut muotoaan globalisaation vaikutuksesta. Vaatetusalalla ilmiö näkyy liiketoiminnan muodon muutoksena, jolloin nykyään vaatteiden tuotanto on pitkälti siirretty lähes kokonaan kehittyneistä maista kehittyville alueille, joista Aasian maat ovat suurimpia. Kyseisellä alueella työskentelyolosuhteet ovat vaaralliset, työsuojelu olematonta ja palkat liian pieniä. Työntekijöillä ei ole oikeuksia vaatia turvallista ja inhimillistä työympäristöä tai suurempaa palkkaa, sillä tehtaanomistajat sekä valtiot sortavat työntekijöitä väkivallan keinoin pitääkseen heidät hiljaa. Monikansallisten organisaatioiden, jotka siirtävät tuotantonsa kyseisille alueille, tulisikin vaatia tuotantotehtaisiinsa kokonaisvaltaisesti paremmat työolot ja olla työntekijöiden puolella eikä antaa epäinhimillisen toiminnan jatkua. Harva yritys kuitenkin tekee niin.

Globalisaation myötä organisaatioiden liiketoiminta esiintyy nykyään toiminnan nopeutena ja intensiteettinä, joka muuttaa alan suuntaa. Vaatetusalalla tämä näkyy Fast Fashion ilmiönä. Fast Fashion on liiketoimintastrategia, jonka tavoitteena on vähentää prosesseja, jotka vaikuttavat ostosykliin ja nopeuttavat tuotteiden saantia tehtailta myyntiin. Ilmiö on aiheuttanut sen, että nykyään muotibisneksessä on kahden eri sesongin (ss ja aw) sijaan parhaimmillaan 52 sesonkia vuodessa.

Ilmiön takana on kysyntä. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut suuntaan, jossa kuluttaja haluaa kaiken heti ja mahdollisimman edulliseen hintaan. Asiakkaan kysyntä tuotteille tuottaa jälleenmyyville yrityksille myyntiä, joka puolestaan joutuu vastaamaan tarpeeseen ostamalla lisää tuotteita vaatteiden valmistajalta. Valmistajan tuottaessa lisää tuotteita jälleenmyyjälle, tarvitsee vaatteenvalmistaja lisää kangasta kankaan-tuottajilta. Kun asiakas kuluttaa, kaikki vaatetusalan osa-alueet, eli kuitu- ja tekstiilituotanto, vaatteiden valmistus ja vähittäiskauppa, liikkuvat yhtä aikaa eteenpäin. Näin jokaisen tuotannon osa-alueen tulee liikkua yhä nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla, jolloin lopputuotteen laatu kärsii, ympäristöpäästöt sekä jäteylijäämä lisääntyvät ja tehdastyöntekijöiden palkka pienenee. Ainoa hyöty syklistä tulee omistaville organisaatioille, jotka tienaavat lisää kuluttajien ostaessa tuotteita enemmän.

Mielestämme liiketoiminnan läpinäkyvyys on olennaista varsinkin vaatetusalalla. Moni yritys kuitenkin unohtaa tämän ja piilottaa faktat kuluttajalta. Suosittelemmekin jokaista katsomaan The True Cost -dokumentin, sillä opiskelu- ja työskentelyalasta riippumatta me kaikki ostamme vaatteita ja puemme ne yllemme päivittäin. Asia siis vaikuttaa ihan jokaiseen. Tiesitkö, että esimerkiksi pelkästään suomalaiset ostavat noin 20 kiloa uusia vaatteita vuodessa ja tekstiilijätettä syntyy noin 10 kiloa henkilöä kohden? Kokonaisuudessaan maailmassa tuotetaan vaatteita yhdeksän kertaa enemmän kuin niitä kulutetaan. Tämä on suuri ongelma eikä toiminta voi jatkua samanlaisena.

Muutama päivä dokumentin katsomisen jälkeen Rosa kuuli nuoren tyttöporukan puhuvan vaatteista, ja kuinka heidän mielestään 14,95 € maksava T-paita oli kallis. Tytöt pohtivat, että tuotteen saisi vielä halvemmalla, 9,95 €:n hintaan, toisesta kaupasta. Tuo kommentti ”kallis” jäi Rosan mieleen. Mikä onkaan kyseisen paidan todellinen hinta? Olisivatko tytöt edelleen samaa mieltä, jos he olisivat perehtyneet halpatuotannon yksityiskohtiin? Sitä emme tiedä, mutta toivomme, että jokainen pohtisi valintojaan väillä hieman tarkemmin. Vaikka ostaisitkin massatuotannolla tuotettuja edullisia vaatteita, sinun ei tarvitse ostaa niitä jatkuvasti. Pohdi välillä, tarvitsetko todella uutta tuotetta vai kelpaisiko vaatekaappisi nykyiset jo olemassa olevat tuotteet. Ostaessasi useasti Fast Fashion tuotteita, tuet isojen monikansallisten yritysten toimintaa, jotka unohtavat humaanin toiminnan bisneksessään. Kuluttajat luovat yrityksille kysynnän, joten he ovat iso osa tätä oravanpyörää. Voit siis omilla valinnoillasi vaikuttaa alan toimintaan. Minkä valinnan sinä teet?

 


 

Halutessasi voit katsoa dokumentin, esimerkiksi Netflixistä osoitteesta www.netflix.com

Lisätietoja dokumentista löytää osoitteesta truecostmovie.com

(Kuvat NOUKI ja kirjottajien omat)

 

Rosa Isotalo & Salla Halme